Kennelyskä? Flunssa? Kiitos, tätähän toivoinkin uudelta vuodelta - huolia ja rahanmenoa.
Sammy on nyt muutaman päivän köhinyt jännästi. Ajateltiin aluksi, että on jotain kurkkuun jäänyt, kun näytti enemmän kakomiselta kuin yskältä. Sitten koettiin huima valaistus, kun huomattiin eilen että nenä vuotaa kuin viimeistä päivää. Samoin alkoi myös lisääntyä aivastelu ja yskiminen. Sammy tuntui myös todella kuumalta, mutta mittari näytti normaalia lukemaa. Yöllä valvoin sitten neljään, kun piti hieman vahtia että hengissä pysyy. Yskiminen kun ei ollut mitään kivan kuuloista...
Aamulla sitten katsottiin tilannetta uudelleen, ja soitettiin eläinlääkärille varmuuden vuoksi. Lekurin mielestä kuulosti siltä, kuin Sammy olisi vilustunut säiden takia, mutta käski tarkkailla tilannetta. Kotoa löydettiin Sammyn antibioottitabletteja entisen sairastelun jäljiltä, ja alettiin niitä antamaan, ensimmäinen heti aamupalan jälkeen. Sammylle tabletin antaminen - tai ylipäätänsä minkään lääkkeen - ei ole kauhean yksinkertaista. Sammy aina poimii sen naksujen seasta erilleen ja tiputtaa maahan. Piti siinä sitten vahtia koko ajan ettei ahneista ahnein pikkuveli Sampo mene napsaisemaan tuota herkullisen pinkkiä pilleriä kitaansa. Sammy tottakai pudotti lääkkeen suustaan maahan, se oli arvattavissa. Yritettiin sitten toisella tapaa: hyvältä tuoksuvaa kinkkuleikettä ja pilleri siellä sisässä. Arvatkaa onnistuiko? Hyvä, arvasitte oikein - se epäonnistui. Pilleri kolahti taas lattialle. Kolmannella kerralla tungin pillerin kurkkuun ja pidin kuonosta kiinni että nielaisisi. Onnistuiko? Ei, ei tietenkään. Alkoi mennä hermot, kunnes hoksasin kokeilla raejuustoa. Kämmenelle lusikallinen Sammyn clamour herkkua ja tabletti mukaan - jes, onnistui! Hieman nyrpisti nenäänsä, kun tajusi hävinneensä tiukan ottelun, hyvä kuitenkin että saatiin se syötettyä. : D
Iltapäivällä annettiin sitten toinen puoli pilleristä. Sen antaminen sujui loistavasti, kun käytettiin jo heti ensimmäisellä kerralla raejuustoa peittona pillerille, ja ihan huomaamattaan se sujautti sen kurkkuunsa. Kun päivä kääntyi illaksi, niin Sammy oli jo virkeämmässä kunnossa. Köhiminen on jo melkein loppunut kokonaan, loistavaa!
Lenkillä - tai oikeastaan pikaisella tarpeidenteko hetkellä - käytiin kolme kertaa, ainoastaan noin 10 minuutin hetki kerrallaan. Lekuri sanoi, että Sammyn pitää ehdottomasti välttää turhaa rasitusta, eikä ulkona saa oleskella kauaakaan. Näinkö pitäisi jatkaa kaksi viikkoa? Tuostahan tulee ihan läski, kun ei saa liikkua, mutta ruoka maittaa. Yyh...=_=
Noh sairas mikä sairas, ei sille mitään voi. Samponkin nenä vuotaa ja yskii hieman, muttei todellakaan niin rajusti kuin isoveljensä. Toivottavasti paranevat pian. Toivottavasti tauti - mikä ikinä onkaan - ei ainekaan pahene. :x
Näillä kuulumisilla päätän tämän tekstin, mahtavaa vuoden alkua muillekkin!
perjantai 1. tammikuuta 2010
Tilaa:
Kommentit (Atom)
